keskiviikko 24. marraskuuta 2010

~5~

Täällä on ollut nyt tosi sateista viimeisen viikon aikana. Se ei ole kuitenkaan hirveästi haitannut, kun päivisin ollaan koulussa ja iltaisin vietetään aikaa kahviloissa. Lämpötila on yleensä vähän 10 alapuolella. Koulussa on mennyt hyvin. Olen tehnyt joitakin kokeita ja ne on mennyt hyvin. Olemme alkaneet kokoamaan minulle portfoliota, johon keräämme kaikenlaisia tehtäviä ja kokeita, joita täällä suoritan. Pikku hiljaa ajatukset alkaa jo kohdistumaan Saksan reissuun, joka on kahden viikon päästä. Odotan jo innoissani, että nään suomalaiset kaverini ja pääsen juttelemaan heidän kanssaan! :) Aika on kulunut ihan hirveän nopeasti taas. Nyt on enää alle 3 viikkoa aikaa jäljellä Iserniassa. Toisaalta on mukavaa, että tietää pian pääsevänsä perheen ja kavereiden luo Suomeen, kun alkaa pikku hiljaa tulemaan ikävä. Odotan myös kauheasti sitä, että näkisin lunta ja pääsisin sinne kunnon pakkasiin! :) Täällä sitä oppii arvostamaan myös Suomen talvea. Ainakaan täällä Iserniassa ei pysty kokemaan mitään vastaavaa. Täällä sataa lunta kuulemma hyvin harvoin ja lämpötila talvella on nollan paikkeilla. Itse rakastan lunta ja erilaisia talviurheilulajeja.. Pidän Italiasta todella paljon! Ihmiset ovat mukavia ja ruoka on tosi hyvääää! Suomi on kuitenkin aina se oma kotimaa, josta pidän eniten. En voisi elää vakituisesti maassa, jossa ei ole kunnon talvea. Suomesta kaipaan myös ruisleipää ja saunaa. Kyllä tämän kolme kuukautta selviää hienosti ilmankin, varsinkin kun täällä on sitten taas omat erikoisuutensa mitä meillä ei Suomessa ole. :) On oikeastaan kiva olla tälläinen aika erossa kaikista rutiineista, joita Suomessa on. Sitten kun palaan sinne niin osaan taas nauttia kaikesta ihan uudella tavalla! :)

perjantai 12. marraskuuta 2010

~4~

Muutama viikko on kerinnyt vierähtämään ilman, että olen blogia päivitellyt. Paljon on asioita tapahtunut tällä aikaa ja ihmisistä on tullut entistä läheisempiä. Kaksi viikkoa sitten vietimme viikonlopun Roomassa isäntäperheeni kanssa. Käytiin katsomassa Rooman upeita nähtävyyksiä ja vietettiin aikaa yhdessä perheen kanssa. Se reissu oli oikein mukava ja ikimuistoinen. :) Juuri sinä viikonloppuna siellä oli Cinema festivaali, joka on jonkinlainen mainostustilaisuus julkkiksille. Valitettavasti emme pystyneet illalla menemään sinne katsomaan keitä julkkiksia oli paikalle tullut. Tämän viikon maanantaina luokkakavereilleni tuli saksalaisia nuoria vieraaksi. Heillä on jonkinlainen vaihto-oppilas projekti meneillään. Olemme kiertäneet Isernian ja lähiseudun nähtävyyksiä joka päivä ja iltaisin olemme menneet yhdessä ulos hengailemaan tai syömään. Nyt loppuviikosta alkaa olla jo aika väsynyt olo, kun on nukkuminen jäänyt vähemmälle. Viikonloppuna sitten kerätään voimia taas ensiviikkoon. Ilmat täällä ovat viilentyneet ja iltaisin on toisinaan suorastaan kylmä... vajaa 10 astetta. Se tuntuu kylmältä nyt taas kun ei ole tottunut viileisiin ilmoihin. Ihmisistä täällä on tullut minulle hyvin läheisiä näiden kahden kuukauden aikana. En kuvitellut tänne lähtiessäni, että voisin luoda näin vahvoja ystävyys-suhteita näiden ihmisten kanssa. Koti-ikävää ei ole pahemmin ollut. Ennemminkin pelottaa se, että miten pääsen irtautumaan näistä kavereista ja host-perheestä täältä, kun on niin tiiviisti vietetty aikaa yhdessä. Ainakin nyt vielä tuntuu, että 3 kuukautta on ehkä sittenkin vähän liian lyhyt aika lähteä vaihtoon, koska ensimmäinen kuukausi menee siihen, että tutustuu ihmisiin ja nyt kahden kuukauden jälkeen heistä on tullut jo todella hyviä ystäviä, joiden kanssa voi olla täysin oma itsensä. Niinpä jää vain yksi kuukausi aikaa tavallaan nauttia niistä ystävyys-suhteista, joita nyt on syntynyt. Olisi ihanaa jäädä vielä vähän pidemmäksi aikaa. Ikävä tulee varmasti olemaan kova kun palaan Suomeen. Onpahan siellä sitten onneksi perhe ja kaverit vastassa, mutta tiedossa on myös se, että kun täältä lähtee niin tänne nämä ihmiset jää. :( Kesällä sitten tulen takaisin moikkaamaan kaikkia, se on varmaa ! :) Onneksi kuitenkin on vielä se yksi kuukausi jäljellä ja siitä täytyy ottaa kaikki ilo irti ja olla onnellinen näistä kuukausista, joita olen saanut täällä viettää. Italiaa olen oppinut aika paljon lisää ja pystyn kommunikoimaan ihmisten kanssa jos on tarvis. Kielioppia on vielä paljon paljon opiskeltavana ja sanavarastoa tarvitsisi saada lisää. On vaikea ymmärtää kun ihmiset puhuvat italiaa, koska he puhuvat nopeasti ja käyttävät toisinaan murretta, jota en osaa ollenkaan. Jos he juttelevat minulle pystyn ymmärtämään jotakin, koska silloin he puhuvat hitaammin ja käyttävät ''helpompia'' sanoja. Haluaisin oppia puhumaan italiaa sujuvasti ja toivonkin, että pystyn Suomessa jatkamaan italian opiskelua.